Siden findes desværre ikke på dansk
Bliv på siden | Fortsæt til en relateret side på danskKotitalouksien ostovoima on heikentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Kotitaloudet ovat kuitenkin pitäneet yllä kulutusta purkamalla säästöjään. Korkojen nousu näkyy Suomessa nopeasti asuntolainojen korkomenojen nousuna, mutta lyhennyksen osuuden pieneneminen korkojen noustessa alentaa säästämisastetta ja pienentää koronnousun vaikutusta asuntolainan kuukausierään.
Kotitalouksien ostovoima on joutunut koetukselle viimeisen vuoden aikana, kun inflaatio on kiihtynyt ja korot nousseet nopeasti. Samaan aikaan palkkojen nousu on pysynyt maltillisena, vaikka tälle vuodelle onkin sovittu aiempaa korkeammista palkankorotuksista. Palkansaajien reaalipalkat supistuivat 6 % viimeisen vuoden aikana, reaalipalkkojen ollessa nyt vuoden 2010 tasolla.
Pääosin hintojen nousuun indeksoidut eläkkeet ja muut etuudet ovat nousseet palkkoja nopeammin. Lisäksi parantunut työllisyys on kasvattanut kotitalouksien yhteenlaskettuja käytettävissä olevia tuloja. Tästä huolimatta käytettävissä olevat tulot supistuivat kansantalouden tasolla viime vuonna reaalisesti 4 %.
Ostovoiman heikentyminen on alkanut näkyä yksityisen kulutuksen maltillisena supistumisena viime vuoden jälkipuoliskolla. Erityisesti tavarakulutus on vähentynyt ja Nordean viimeisimmät korttimaksutilastot ennakoivat tähän asti hyvin pärjänneen palvelukulutuksen hidastumista kevään aikana.
Reaalinen kulutus ei ole laskenut vuodentakaiseen verrattuna yhtä paljon kuin tulot, ja kotitalouksien säästämisaste on painunut negatiiviseksi. Heikentynyttä ostovoimaa on kompensoitu säästöjä purkamalla. Kotitalouksille kertyi parin viime vuoden aikana merkittävä määrä ylimääräisiä säästöjä, yhteensä noin 10 miljardia euroa, joista jäljellä oli reilut 7 miljardia viime vuoden lopulla.
Säästämisaste tyypillisesti laskee, kun kotitalouksien tulevaisuuden näkymät parantuvat. Säästämisaste puolestaan nousee, kun epävarmuus taloudessa ja työttömyyden uhka kasvaa. Hyvänä säilynyt työllisyystilanne onkin omiaan pitämään säästämisastetta negatiivisena.
Korkojen noustessa säästämisaste tyypillisesti alenee.
Asuntovelalliset ovat saaneet osakseen erityisen suuren kustannuksen nousun, kun korkotaso on noussut liki neljä prosenttiyksikköä vuodessa. Suomessa asuntolainainoista 97 % on kiinnitetty lyhyisiin, vuoden tai sitä lyhyempiin viitekorkoihin. Noin 25 prosentissa lainoista on korkokatto tai vastaava korkosuoja, mutta valtaosalla asuntovelallisista korkojen nousu on jo näkynyt suurena lainanhoitomenojen nousuna.
Suomessa suurin osa (76 %) uusista asuntolainoista on ns. annuiteettilainoja, jossa korkojen noustessa kaikki tulevat kuukausierät nousevat yhtä paljon. Samalla lainan lyhennyksen osuus painottuu laina-ajan loppua kohden, jossa korkojen vaikutus on vähäisempi, kun pääoman määrä on pienempi. Annuiteettilainassa kuukausierä ei nousekaan yhtä paljon kuin korkokulut kasvavat. Esimerkiksi 20-vuotisessa 200 000 euron lainassa koron noustessa 3 prosenttiyksiköllä kuukausittaiset korkokulut nousevat 500€/kk, mutta lainan kuukausierä kasvaa vain vajaat 300€/kk, kun lyhennyksen osuus pienenee laina-ajan alussa.
Annuiteettilainat sekä kiinteän tasaerän lainat (11 %) johtavatkin automaattisesti säästämisen pienemiseen korkojen noustessa, ja painaa siten kotitalouksien säästämisastetta alaspäin ilman, että säästöjä aktiivisesti puretaan. Asuntolainakannan keskikoron nousu 3 prosenttiyksiköllä johtaakin kotitalouksien säästämisasteen alenemiseen noin prosenttiyksiköllä.
Asuntovelalliset kotitaloudet ovat keskimääräistä suurituloisempia ja suurimmat lainat absoluuttisesti sekä suhteessa tuloihin ovat keskittyneet hyvätuloisille. Korkojen nousu osuukin enemmän parempituloisiin, joilla on tyypillisesti paremmat mahdollisuudet sopeuttaa kulutusta tai käyttää muita säästöjä kasvavien korkokulujen kattamiseksi. Pienituloisemmat puolestaan asuvat tyypillisesti vuokralla. Vuokrien nousu on ollut hyvin maltillista, noin 2 % vuodessa, joten kohonneet rahoituskustannukset ovatkin jääneet toistaiseksi vuokranantajien maksettavaksi.
Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran 9.5.2023 julkaistussa talousennusteessa ''Nordea Economic Outlook: Vaarallinen vääntö''. Lue lisää uusimmasta Nordea Economic Outlookista.
Economic Outlook
Kotitalouksia on viime vuosina kuritettu inflaatiolla, koroilla, työttömyydellä ja maailmalta kumpuavilla negatiivisilla uutisilla. Kotitalouksien tilanne on nyt kääntynyt kuitenkin monella mittarilla parempaan suuntaan, kun inflaatio on hidastunut ja korot kääntyneet laskuun.
Lue lisää
Economic Outlook
Suomen taloudessa nähty varovainen kasvu uhkaa pysähtyä tullimuuriin. Hidastunut inflaatio ja korkojen lasku tukevat ostovoimaa, mutta kasvanut epävarmuus uhkaa lykätä niin yksityisen kulutuksen kuin investointienkin käynnistymistä. Asuntomarkkinoilla aktiviteetti on kasvanut mutta hintojen nousu antaa odottaa itseään. Vuokramarkkinoiden ylitarjonta pitää rakentamista jäissä.
Lue lisää
Lehdistötiedotteet
Suomalaisia on kuluvan vuoden aikana lähestytty runsaasti erilaisten huijausviestien ja -soittojen kautta. Huijausyritys alkaa yhä useammin puhelinsoitolla ulkomaisesta puhelinnumerosta.
Lue lisää