Nordean vihreä taloyhtiölaina laski yhden Suomen suurimman taloyhtiön energiaremontin lainakustannuksia

Suurin menoerä voisi muuttua suurimmaksi säästökohteeksi 

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Risto Saarni muistaa remonttiajan hyvin. “Kartoitus maalämpöön siirtymiseen tehtiin jo edellisen puheenjohtajan aikana, noin vuosina 2016–17. Tästä muutaman vuoden kuluttua maalämpöremontti palasi taloyhtiön hallituksen asialistalle. “Aloimme miettiä strategisesti, mistä taloyhtiömme voisi säästää. Lämmitysmenomme olivat noin 600 000 euroa vuodessa ja oli suurin menoerä, jota rahoitettiin hoitovastikkeella”, Risto Saarni kertoo. “Totesimme, että kaukolämpöhinnat ovat noususuunnassa, mutta korot olivat hyvinkin edulliset. Mietimme, että tällainen investointi energiaremonttiin voisi olla rahoitusmielessä hyvinkin mahdollinen. Päivitimme taloyhtiölle laaditun raportin ja valmistauduimme esittelemään ajatuksen maalämpöön siirtymisestä yhtiökokouksessa kesäkuussa 2020.” 

Yhtiökokous vaati tavallista isommat raamit – Espoon suurimman jäähallin 

Lähderannan yhtiökokous oli poikkeuksellinen. Suomessa elettiin korona-aikaa ja korona-rajoituksia, joten jos kaikki osakkaat tulisivat paikan päälle, tarvittaisiin turvavälit huomioiden isompi kokoustila. Iso siitä tulikin, sillä taloyhtiö vuokrasi yhtiökokouspaikaksi Espoon Metro Areenan, kaupungin suurimman jäähallin.  

“Maalämpöremontti herätti paljon keskustelua, mutta olimme valmistautuneet hyvin,” Risto Saarni muistelee. “Paikalla olivat insinööritoimiston asiantuntija sekä potentiaalisen urakoitsijan edustaja, jotka vastasivat osakkaiden kysymyksiin. Asia sai laajempaa kannatusta, koska osakkaat ymmärsivät, että lämmitysmeno on se, mistä voimme säästää tulevaisuudessa. Emme tehneet päätöstä, mutta hallitus sai yhtiökokouksessa valtuutuksen viedä hanketta ja suunnittelua eteenpäin.” 

147:n maalämpökaivon energia-projekti sai etenemisluvan 

Kun lupa suunnitelman etenemiseen oli saatu, alkoi tapahtua isoja asioita. “Meillä on iso tontti, 10 hehtaaria, joten on paljon paikkoja, joihin maalämpökaivoja voidaan porata.” Risto Saarni kertoo. “Kyseessähän ei ole vain yksi kaivo, vaan Lähderannan kohdalla niitä 300 metriä syviä maalämpökaivoja kaivettiin lopulta 147 kappaletta. Koemielessä, ennen taloyhtiön päätöstä maalämpöön siirtymisestä, porattiin kolme testimaalämpökaivoa, joista mitattiin lämmön saanti kallioperästä ja tehtiin TRT-mittaukset. Näitä tietoja tarvittiin mm. ARA-tuen hakemiseen”. 

ARA-tuen hakeminen oli tarkkaa työtä 

ARA-tuki perustuu energiasäästöön ja Lähderannan asunto-osakeyhtiöllä oli tuesta kokemusta 44:n asunnon rivitalon julkisivuhankkeesta, johon oltiin haettu ja saatu ARA-tukea. Maalämpöprojektissa insinööritoimiston asiantuntijat tekivät tarvittavat E-lukulaskennat, eli energiansäästö verrattuna lähtötilanteeseen. Risto Saarni muistaa hakuprosessin vaativuuden. “Itse hakemuksen tekeminen oli tosi tarkkaa työtä ja siihen vaadittiin mm. lisätietoja ja laskukopioita jo toteutuneista menoista. Tässäkin apunamme oli insinööritoimiston konsultti. Tiesimme, että olimme toimineet nopeasti ja ARA-tukea riittäisi hankkeellemme, mutta hakemuksen käsittely vei kauemmin, kuin odotimme. Kyllä se päätös lopulta tuli ja rahatkin tulivat. Se oli hieno, hieno hetki.”  

Nordean vihreä taloyhtiölaina ja korkosuojaus osuivat “tosi nappiin”

Risto Saarni aloitti yhdessä hallituksen kanssa myös lainaneuvottelujen valmistelun. “Nordea on ollut taloyhtiömme pääpankki jo hyvin pitkään ja oli luontevaa pyytää tarjous Nordeasta. Kun olimme yhteydessä Nordean Taloyhtiöyksikön Arja Löfmaniin, hän kertoi meille Nordean vihreästä taloyhtiölainasta, jonka voisimme saada, kunhan raportoimme heille tarkasti energiapuolen asioista. Totta kai me hyväksyimme ehdotuksen, koska saimme lainaamme pienemmän marginaalin. Saimme Nordealta rahoituspäätöksen, mutta halusin lähteä fiksaamaan riskejä tarjouksesta. Sanoin taloyhtiömme hallitukselle, että korko pitää suojata ainakin tietyn ajan ajaksi. Suojasimme lainan 10 vuodeksi ja eihän kestänyt, kun seuraavaan vuoteen, kun korot pomppasivat ylös. Eli se meni tosi nappiin.” 

Remonttiin myönnettiin edullisemman marginaalin Verde-laina  

“Lähdimme heti yhdessä työstämään rahoituspäätöstä ja miettimään, mikä on mahdollista ja mikä ei”, Nordean asiakasvastuullinen johtaja Arja Löfman muistelee. “Lähderanta on hyvin hoidettu taloyhtiö, jossa esimerkiksi remontit on aina tehty ajoissa. Tämäkin hanke oli heidän puoleltaan todella hyvin suunniteltu ja heidän kanssaan on kiva toimia, koska he ovat niin syventyneitä asioihin.” 

“Ehdotimme heille Euroopan Investointirahaston tukemaa Verde-lainaa, koska taloyhtiön energiatehokkuutta parantava investointi täytti lainan ehdot. Verde-laina mahdollistaa vihreiden investointien rahoituksen 0,25 prosenttiyksikköä matalammalla lainakorolla Euroopan investointipankin kanssa tekemämme yhteistyön ansiosta.”

Korkosuojaus tekee investoinnin säästövaikutuksista ennakoitavan  

Lähderanta-hankkeen keskiössä oli investoinnin mahdollistava suuri laina. Remonttihankkeissa investointirahoitus voidaan luokitella taloyhtiöissä hoitolainaksi, jossa investointikorjaus maksaa itsensä säästöinä takaisin. Näin toimittiin Lähderannan kohdalla, jossa siirryttäisiin kaukolämmöstä maalämpöön, jolloin syntyisi todella iso energiasäästö.  

“Tällöin korosta muodostuu vieläkin tärkeämpi elementti” Arja Löfman muistuttaa. “Ajan kuluessa korko voi vaihdella ja pahimmassa tapauksessa koko investoinnin taloudellinen perustelu voi kärsiä korkojen nousun myötä. Käytännössä voi käydä niin, ettei säästö tule riittämään lainan hoitamiseen. Siksi Lähderantakin halusi lainaan monivuotisen korkosuojan ja sellaisen myös sai.” 

Yhtiökokouspäivänä koettiin yllätys, joka sinetöi päätöksen  

Kesällä 2021 järjestettiin Lähderannan yhtiökokous, jonka esityslistalla oli energiaremontin toteuttaminen. Hallitus oli hyvin valmistautunut: rahoituspäätös saatu, ARA-tuki myönnetty ja sopiva urakoitsijaehdokas valittu. Risto Saarni muistaa tuon päivän hyvin. “Samana päivänä, kun meillä oli taloyhtiön kokous, kesällä 2021, sähköyhtiöltä tuli ilmoitus, että taloyhtiömme kaukolämmön hinta nousee 12,7 %. Meille se tarkoitti 80 000 euroa.  Sähköyhtiön ilmoitus oli eräänlainen sinetti ja piste iin päälle, että olemme tekemässä oikean suuntaista päätöstä.”

Taloyhtiöillä on merkittävä rooli vihreässä siirtymässä 

Nordean Arja Löfman on erittäin tyytyväinen yhteistyöhön Lähderannan asunto-osakeyhtiön kanssa. “Olemme Nordealla erityisen kiinnostuneita vihreän siirtymän rahoittamisesta ja yleensäkin ESG-asioista. Taloyhtiöillä on nyt merkittävä rooli vihreässä siirtymässä, kun tehdään energiaremontteja.”   

Lähderannan suunnittelutyö saa kehuja Arja Löfmanilta. “Lähderannan remontti oli erittäin iso mutta myös erittäin hyvin suunniteltu. Energiatehokkuutta parantava remontti tukee myös Nordean vastuullisuusajattelua, joka on meille todella tärkeä arvo”.  

Taloyhtiön energiaremontti on vaativa projekti, johon Nordealta saa asiantuntija-apua 

Monessa taloyhtiössä mietitään remontteja, myös Lähderannan kaltaisia siirtymiä kaukolämmöstä maalämpöön. Risto Saarni nostaa esiin muutaman remontin mukanaan tuoman huomion. “Asiat kannattaa valmistella hyvin ja pitkällä tähtäimellä. Lisäksi kannattaa käyttää asiantuntijoita, ei vain pintapuolista konsultaatiota, vaan taloyhtiölle räätälöityinä selvityksinä. Tällaiseen projektiin ei kannata lähteä vähillä tiedoilla.”  

Arja Löfman muistuttaa myös rahoituksen sopimisesta ajoissa ja korkosuojauksen tärkeydestä. “Kun suunnitelmia aletaan tehdä, kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä pankkiin ja että korkosuojaaminen käytäisiin läpi ainakin isoissa taloyhtiölainoissa. Lopuksi Arja Löfman antaa vinkin taloyhtiöiden hallitusten jäsenille ja isännöitsijälle.  “Kannattaa pyytää Nordean asiantuntija paikalle yhtiökokoukseen. Itsekin olen käynyt monessa taloyhtiön hallituksen kokouksessa ja yhtiökokouksessa kertomassa näistä korkosuojista. Olkaa yhteydessä, me kyllä tulemme.”