Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoisimmat tavoitteet tuntuvat karkaavan yhä kauemmas nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä, mutta edistystäkin tapahtuu. Kolme Nordean vastuullisuusasiantuntijaa keskustelee Yhdysvaltojen vaaleista ja COP29-kokouksesta sekä siitä, miten ne vaikuttavat monien pohjoismaisten yritysten siirtymäsuunnitelmiin.
Vuosi 2024 saattoi olla mittaushistorian lämpimin vuosi, kun lämpeneminen ylitti välillä 1,5 asteen rajan. Tämä muutti tilannetta YK:n jäsenvaltioiden Pariisin ilmastosopimuksessa asettamien ilmastotavoitteiden suhteen. Trumpin toinen kausi presidenttinä todennäköisesti hidastaa päästövähennyksiä, ja Yhdysvaltojen odotetaan vetäytyvän Pariisin sopimuksesta. Myös Argentiina on ilmoittanut harkitsevansa osallistumistaan uudelleen. COP29-kokous päättyi marraskuun lopussa ilman selvyyttä siitä, miten maat voisivat irtautua fossiilisista polttoaineista.
Me seuraamme Nordeassa tätä kehitystä ja tuemme asiakkaitamme kestävässä siirtymässä tiiviin yhteistyön avulla. Tapasimme Nordean vastuullisuudesta vastaavan johtajan Anja Hannerzin, sekä vastuullisuusasiantuntijat Matti Kahran ja Thina Saltvedtin ja kysyimme heiltä, mitä yritysten pitäisi tietää maailmantalouden viimeaikaisista tapahtumista ja miten niihin tulisi reagoida.
Matti Kahra: ”On tärkeää muistaa, että monet tekijät edistävät kestävää siirtymää. Jos tarkastellaan pelkästään energiasiirtymää Pohjoismaissa, se etenee suunnitellusti tai jopa odotettua nopeammin. Kaikkien Pohjoismaiden näkymät ovat siis siirtymän suhteen pitkälti ennallaan. Sitten on tietenkin otettava huomioon maapallon lämpeneminen ja 1,5 asteen rajan mahdollinen ylittyminen sekä sen seuraukset. Siirtymän eteneminen saattaa hidastua, mutta fyysiset riskit lisääntyvät.”
Siirtymän eteneminen saattaa hidastua, mutta fyysiset riskit lisääntyvät.
”Ydinkysymys on maailmanlaajuisesti se, mitä tapahtuu, jos ei pysytä alle 1,5 asteessa. Juuri tätä pohditaan eri maissa. Kun Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti, seuraavat neljä vuotta ovat entistäkin kriittisempiä, mutta meidän on muistettava myös se, että useimmissa maissa ja yrityksissä tavoitteet on asetettu vuodelle 2050. Meidän on siis ajateltava Trumpin kautta pidemmälle ja otettava huomioon myös vastakkaiseen suuntaan vaikuttavat markkinavoimat.”
Kolmen asiantuntijamme mukaan ESG-tekijöihin liittyvä maailmanlaajuinen epävarmuus saattaa vaikuttaa siihen, millaista tukea asiakkaamme tarvitsevat lähivuosina.
Anja Hannerz: ”Jos siirtymä ei etene, rahoituksen painopiste siirtyy ilmastonmuutoksen hillitsemisestä siihen sopeutumiseen. Sopeutumisrahoitus tarkoittaa sitä, että painotamme toimintavarmuuden parantamista ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten riskien vuoksi. Varmistamme esimerkiksi, että asunnot pysyvät vahingoittumattomina ja asuinalueet on suojattu tulvilta.”
”Tämä rahoitus liittyy siis etenkin ilmastonmuutoksen haitoilta suojautumiseen, uusien liiketoimintamallien tutkimiseen tai jopa aivan uudenlaisten arvoketjujen luomiseen. Haluamme auttaa asiakkaitamme löytämään tasapainon siirtymän ja fyysisten riskien välillä. Haluamme varmistaa, että yritykset voivat jatkaa toimintaansa, mutta myös laatia entistä kestävämpiä ja vahvempia pitkän aikavälin liiketoimintamalleja.”
Haluamme auttaa asiakkaitamme löytämään tasapainon siirtymän ja fyysisten riskien välillä.
Thina Saltvedt: ”1,5 asteen skenaariosta luopuminen saattaa johtaa vaaralliselle tielle, sillä pelkästään siirtyminen 1,5 asteesta 1,6 asteeseen lisää riskejä ja luultavasti myös tulevia kuluja. Merenpinnat nousevat ja tulvat vaikuttavat yhä useammin myös infrastruktuuriin, kuten rautatie- ja maantieliikenteeseen.”
Matti Kahra: ”Se on totta, mutta joillakin osa-alueilla asiat etenevät odotettua nopeammin 1,5 asteen skenaarion mukaisesti. Pohjoismaissa näkyy kehitystä energiasektorilla ja sähköautoissa. On rohkaisevaa, että energiasiirtymä kaiken kaikkiaan etenee nopeasti ja tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.”
Anja Hannerz: ”Monet energiasiirtymään liittyvät seikat koskettavat meitä kaikkia. Meidän on valmisteltava myös henkilöasiakkaitamme siihen, miten ilmastonmuutos todella vaikuttaa käytännössä esimerkiksi energiahuoltoon ja hintapiikkeihin. Haluamme kertoa heille, miten he voivat parantaa kriisinkestävyyttään ja pitää rahansa turvassa.”
Monet yritykset edistävät siirtymää ja ottavat vastuuta kehityksestä.
Nordean asiantuntijat nostavat siis esiin sekä positiivisia että negatiivisia merkkejä meitä ympäröivässä maailmassa ja toteavat, että siirtymän eteen on tehtävä vielä paljon työtä.
Thina Saltvedt: ”On mahdollista toimia samaan aikaan kannattavasti ja kestävästi, vaikka jotkut poliittiset tahot saattavatkin väittää muuta. Trumpin ensimmäisellä kaudella investoinnit energiasiirtymään kasvoivat Yhdysvalloissa Bloomberg NEF:n lukujen mukaan yli kaksinkertaisiksi, joten näkyvissä on erisuuntaisia trendejä. Monet yritykset edistävät siirtymää ja ottavat vastuuta kehityksestä.”
Anja Hannerz: ”Totta, mutta emme voi jättää siirtymän edistämistä pelkästään asiakkaidemme vastuulle. Rahoitusalan on oltava edelläkävijä ja osa ratkaisua. Me Nordeassa pidämme kiinni tehtävästämme ja tuemme edelleen asiakkaitamme siirtymässä. Siirtymän eteneminen saattaa hidastua, mutta mielestäni meidän on pidettävä mielessä, että jostakin on aina aloitettava. Tavoite ei välttämättä ole kaikilla sama, mutta se ei tarkoita, että ensimmäiset askeleet eivät olisi tärkeitä. Meidän täytyy nyt auttaa entistä useampia yrityksiä alkuun ja saada aikaan myönteisiä vaikutuksia reaalitalouteen.