Suomen talouskehitys on jäänyt muusta euroalueesta jälkeen viimeisen kahden vuoden aikana. Kohonneiden korkojen välittyminen suomalaisille kotitalouksille on hidastanut suomalaisten kulutusta, mutta suurin osa kasvuerosta verrattuna muuhun euroalueeseen johtuu Suomen voimakkaasti supistuneesta asuinrakentamisesta.
Suomen taloudessa on nähty alkuvuoden aikana ensimmäisiä positiivisia merkkejä. Kuluttajien ostovoiman asteittaisen palautumisen ja korkojen laskun odotetaan kääntävän Suomen talouden jälleen kasvuun.
Taloustermit tutuksi: Mitä jokaisen yrittäjän on hyvä ymmärtää taloudesta
Tässä artikkelissa Nordean Suomi-ekonomisti Juho Kostiainen perehdyttää keskeisimpiin taloustermeihin ja hyödyllisiin talouslinkkeihin yrittäjän näkökulmasta.
Kohonneet korot ovat painaneet Suomen talouden taantumaan. Asuntovelalliset ja julkinen talous sopeuttavat menojaan kohonneeseen korkotasoon sopiviksi, mikä näkyy heikentyneenä kysyntänä mutta jatkossa tasapainoisempana taloudenpitona.
Ensimmäiset tutkimukset tekoälyn hyödyntämisestä viittaavat huomattaviin työn tuottavuutta parantaviin vaikutuksiin. Suomalaisten vahvat digivalmiudet antavat hyvät lähtökohdat teknologian hyödyntämiseen. Tekoäly tuo yrityksille mahdollisuuden kääntää tuottavuuskehitys jälleen kasvuun.
Rahoitetut päästöt ovat avainasemassa nettonollapäästöjen tavoittelussa
Rahoitetuilla päästöillä tarkoitetaan sellaisten yritysten päästöjä, joihin Nordea sijoittaa tai joille Nordea antaa lainaa. Tutustu, miten me pankkina pyrimme vähentämään luottosalkkumme päästöjä.
Kannattaako taloyhtiölainan korkosuojaus, jos korkojen odotetaan laskevan?
Kysyimme Nordean asiantuntijoilta, miksi taloyhtiön kannattaa pysyä remonttisuunnitelmissa, miten korkosuojaaminen toimii ja miksi taloyhtiölainan korkosuojauksen pitäisi olla jopa tärkeämpää kuin oman asuntolainan korkoriskien suojaus?
Kohonneet korot ovat painaneet Suomen talouden taantumaan. Alkuvuoden näkymät ovat vaimeat niin yksityisen kulutuksen, rakentamisen kuin vienninkin osalta.
Politiikan rooli on viime vuosina korostunut talouskehityksessä ja yritysten investointipäätöksissä aiempaa enemmän. Vihreä siirtymä ja riippumattomuuden korostaminen kasvattavat valtion roolia taloudessa, ja Kiinassa puolueen kontrollin lisääminen tuo oman mausteensa yritysten ja kotitalouksien päätöksiin.
Suomi kaipaa kuumeisesti panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta viimeisen 15 vuoden aikana pysähdyksissä ollut tuottavuuden kasvu voisi jatkossa nousta verrokkimaiden tahtia.
Vihreän siirtymän investoinnit jatkavat kasvuaan, kun tuulivoimaloiden lisäksi myös vähäpäästöisen teollisuustuotannon ja sähköisen liikenteen investoinnit kasvavat. Tuontisähkön ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kotimaisella sähköllä pienentää ulkoa tulevien energiasokkien vaikutusta Suomen talouteen ja kasvattaa kotimaista arvonlisää.